Jälleen sunnuntai
ja viikko takana. Mennyt viikko kului työn puitteissa. Valokuvaprojektin
lisäksi toteutamme järjestöllä ns. dokumentointia, jossa haastattelemme
järjestössä kauan olleita työntekijöitä ja kuvaamme heidät. Yritän saada
pienen esittelyn kasaan WHR:n toiminnasta ja leskinaisista niin pian kuin
mahdollista.
Mutta takaisin
menneeseen viikkoon. Alkuviikosta aloimme metsästämään itsellemme kurthia eli
nepalilaisia naisten asuja, joita täällä käyttävät lähes kaikki. Näitä kurthakauppoja
on täällä joka kulmalla, mutta se sopivan ja täydellisen kuosin metsästys ei
tässä väritaivaassa ole helppoa, vaihtoehtoja on siis liikaa. Ongelmaksi
minulle aiheutui myös kadulla ohi vilisevät toinen toistaan ihastuttavimmat
kurthat. Joka päivä; tuollaisen haluan! ja kun menin liikkeeseen, minulle
tarjottiin kasa erilasia todella överikoristeltuja versioita. Nämä ovat siis
oikein hienoja myös, mutta en vaan nää itseäni kulkemassa blig-blig-kurtha
päällä pitkin Kathmandun katuja.
Tiistai-iltana Sailo vei meidät ystävänsä liikkeeseen, josta Riina löysi nopeasti itselleen kurthan. Minä painiskelin eri värien kanssa kunnes lopulta päätin olla ottamatta mitään. Keskiviikkona töiden jälkeen yritin etsiä sopivaa kuosia Patinin kaduilta, ilman tulosta, kunnes menin vielä kerran Sailon ystävän kauppaan ja omani löytyi, mahtavaa!
Tiistai-iltana Sailo vei meidät ystävänsä liikkeeseen, josta Riina löysi nopeasti itselleen kurthan. Minä painiskelin eri värien kanssa kunnes lopulta päätin olla ottamatta mitään. Keskiviikkona töiden jälkeen yritin etsiä sopivaa kuosia Patinin kaduilta, ilman tulosta, kunnes menin vielä kerran Sailon ystävän kauppaan ja omani löytyi, mahtavaa!
Kun kurthat oli
löydetty, täytyi ne viedä räätälille. Näitä ei siis osteta valmiina vaan ne
ostetaan ns. puolivalmiina ja räätäli ompelee niistä juuri oikean kokoiset.
Meidän omat vietiin Sailon kanssa hänen vakio-räätälilleen. Nyt odotellaan ensi
tiistaihin, jolloin asumme ovat valmiit!
Tässä kuva
kurthasta, eli housut joko tiukat tai leveät pussihousut, kurti eli tuninka ja
kaiken päälle vielä asuun mätsäävä huivi. Itse teetätin housuista
pussimalliset. Kurthan kanssa on tärkeää, että housut ja tuninka eli kurti
mätsäävät toisiinsa, molemmista pitää löytyä samaa väriä. Kurthat ovat joko kesäkankaasta eli
ohkaisemmasta tai talvikankaasta eli paksusta. Meille tehtiin kesäkurthat,
onhan täällä jo kevät.
Vaatebisnesten
lisäksi vietimme lauantaina lähes koko päivän Kathmandun ulkopuolella
sijaitsevassa Shivapurin kansallispuistossa. Lähdimme sinne yhdessä Saran ja
Kerstinin kanssa, jotka ovat meidän kanssa toimistomme ulkkikset. Sara on
kotoisin Italiasta ja Kerstin Itävallasta.
Matka puistoon
sujui yllättävän helposti, vaihdoimme kerran bussia ja olimme perillä sovittua
aikaisemmin. Puisto sijaitsee pienen Budhanillakanta kylän yläpuolella
kukkuloilla. Kerstin oli käynyt puistossa aikaisemmin ja otimme matkaan oppaan,
saman kenen kanssa hän oli puistossa viimeksi käynyt.
Kiipesimme noin
1.5h luostarille, joka sijaitsi kukkulan puolivälissä. Maisemat olivat kauniit,
rukouslippujen liehuessa taustalla. Myös luostari oli myös oikein kaunis.
Kuulimme muun muassa, että luostarin nunnat olivat 2015 vuoden maanjäristyksen
jälkeen ottaneet kodittomia lapsia luostariin. Luostarin yksi iso rakennus oli
hajonnut täysin maanjäristyksessä. Onneksi kuitenkaan kukaan ei ollut vahingoittunut.
Syötyämme eväät luostarin pihalla aloitimme paluumatkan alaspäin, sillä aivan huipulle kiipeäminen olisi kestänyt reilut 6h. Tässä kuvia matkan varrelta.
![]() |
| Matkalla luostarille |
Syötyämme eväät luostarin pihalla aloitimme paluumatkan alaspäin, sillä aivan huipulle kiipeäminen olisi kestänyt reilut 6h. Tässä kuvia matkan varrelta.
Pakko vielä
mainita tämän viikon kohokohtana hedelmäsalaatti! Voi apua kuinka hyvältä maistui
tuoreet hedelmät, kolmen viikon pelkän paistetun ruuan syömisen jälkeen.
Ostimme torilta kaksi muovikassillista hedelmiä; banaania, omenoita,
mandariineja, vesimelonia, mangoja ja papaijaa. Kaikki kuorellinen täällä on
turvallista syödä. Hedelmät paranevat vielä, kun mennään enemmän kohti kesää,
en malta odottaa!
En olekaan
maininnut vielä vedestä, mutta kuten varmasti moni tietää kraanavesihän täällä
on täysin saastunutta ja sitä juodessa sairastuu lähes varmasti. Meille tänne
Sailolle tulee juomavesi isoissa pulloissa. Kraanavettä käytetään vain
tiskaamiseen ja toivottavasti ei ruuan laittoon? Me emme Riinan kanssa käytä,
mutta ehkei Sailokaan.
Sailo ja James
lähtivät lauantaina eli eilen Intiaan, synnyinseuduilleen häihin. Viipyvät
reissulla reilun viikon, sillä menevät ensin valmistelemaan juhlia ja ensi
viikonloppuna ovat itse juhlat. Vieraita juhliin tulee muuten noin
kaksituhatta, kyllä, kaksituhatta on ihan normaalimäärä täällä.
![]() |
| Paikallisen ravintolan keittiö |











